Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISY
Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on maassamme iso terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen merkitys. Molemmista aiheutuvat vaikutukset näkyvät sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Ennaltaehkäisevä työ sekä varhainen puuttuminen vaikuttavat yksilön sekä hänen läheistensä elämänlaatuun sekä niillä on yhteiskunnalle myös taloudellinen merkitys.
Mielenterveydestä ja mielenterveysongelmien ehkäisystä
”WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan” (Suomen mielenterveysseura.)
Mielenterveyden edistäminen (promootio) ja ennaltaehkäisy (preventio) ovat yksi osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Mielenterveyttä edistävien toimien tavoitteena on suojella ihmisten mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ja vahvistaa niitä. Tyypillisesti mielenterveyden edistäminen kohdistuu kokonaisväestöömme. Edistämisen tavoitteena on niin sanottu positiivinen mielenterveys (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.)
Ennaltaehkäisevien toimien tavoitteena on mielenterveyshäiriöiden ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden vähentäminen, mutta myös sairauksiin liittyvien oireiden ja niiden keston vähentäminen. Mielenterveyden ennaltaehkäisevien tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteet kohdistetaan tunnistettuihin riskiryhmiin. Mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisy voidaan luokitella eri kohteiden mukaan. Puhutaan primaari-, sekundaari- ja tertiääripreventiosta sen mukaan, mihin sairauden vaiheeseen preventiiviset interventiot kohdistetaan.
Primaaripreventiolla tarkoitetaan sairastuvuusalttiuden vähentämistä vaaratekijöihin ja suojaavin tekijöihin vaikuttamalla.
Sekundaaripreventiolla tarkoitetaan sairauden varhaista havaitsemista ja hyvää hoitoa, jossa riskitekijöihin vaikuttamalla pyritään ehkäisemään sairauden paheneminen.
Tertiääripreventiolla tarkoitetaan pitkäaikaishoitoa ja kuntouttamista, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä.
Mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisyn katsotaan sijoittuvan pääasiassa primaariprevention alueelle.
Käytännössä mielenterveyden edistäminen ja häiriöiden ehkäiseminen ovat usein toinen toisiaan tukevia. Myös mielenterveyden häiriön hoitoon voi sisältyä sekä edistäviä että ennaltaehkäiseviä elementtejä ja ennaltaehkäisyä voi tapahtua ihmisen koko elämänkaaren aikana. (Laajasalo & Pirkola 2018)
Mielenterveyteen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät ovat henkilöön itseensä liittyviä asioita, ulkoiset puolestaan ympäristöön ja olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin. Suojaavat tekijät kannattelevat ja edistävät mielenterveyttä, kun taas riskitekijät altistavat mielenterveyshäiriöille.
Materiaaleja tutkiessamme havaitsimme, että edistäminen ja ennaltaehkäisy kuuluu monelle eri toimijalle ja sitä voidaan tehdä kaikissa ikäryhmissä. Aiheesta on hyvin materiaalia tarjolla, jota voi hyödyntää eri toimijoiden työssä.
Ennen kaikkea koemme tärkeäksi puhumisen kulttuurin, jossa asioista saa ja tuleekin puhua, jossa puhumiseen kannustetaan ja tuetaan ja jossa mielenterveyden hoitaminen on yhtä tärkeää, kuin muukin terveys – ellei jopa tärkeämpää? Tärkeää on avoimuus, mielenterveydenhäiriöihin liittyvän tiedon jakaminen ja sitä myöten häpeäleiman, stigman, hälventäminen ja poistaminen.
Me jokainen voimme tehdä pieniä tekoja mielenterveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn puolesta. Mitkä voisivat olla sinun tekosi?
Vähennetään yhdessä mielenterveyshäiriöihin liittyvää stigmaa.
Päihdeongelmat ja niiden ennaltaehkäisy
Päihteiden käytön haitat näkyvät yksilötasolla sekä käyttäjälle itselleen että lähipiirille. Käyttö ilmenee kodissa, julkisilla paikoilla sekä työpaikoilla. Käytöllä on myös yhteiskunnalle merkitystä muun muassa taloudellisena tekijänä sekä turvallisuus- ja hyvinvointikysymyksenä.
Ehkäisevä päihdetyö tarkoittaa päihteistä aiheutuvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on päihteiden kysynnän, tarjonnan, saatavuuden sekä päihdehaittojen vähentäminen sekä terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisevä päihdetyö kohdistetaan alkoholiin, huumausaineisiin, tupakkaan ja muihin päihtymiseen käytettyihin aineisiin sekä rahapeli- ja muihin toiminnallisiin riippuvuuksiin. Työtä toteutetaan vaikuttamalla päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin sekä päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2018.)
Laki ohjaa ehkäisevän päihdetyön tekemistä. Laki ehkäisevästä päihdetyöstä sisältää, alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelihaittojen ehkäisyn (Laki ehkäisevästä päihdetyöstä 523/2015). Lain tarkoituksena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, varmistaa ehkäisevän päihdetyön edellytykset kaikkialle Suomessa sekä tukea kuntia ja alueita yhteistyössä eri sektoreiden kanssa kehittämään ehkäisevää päihdetyötä (Sosiaali- ja terveysministeriö). Laissa ehkäisevän päihdetyön tekemistä ei ole asetettu ainoastaan yhdelle toimialalle. Ehkäisevä päihdetyö on eri viranomaisten, hallintokunnasta riippumatta, ja yhteisöjen yhdessä tekemää työtä. (Laki ehkäisevästä päihdetyöstä 523/2015.) Työtä tehdään muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, kouluissa ja nuorisotyössä. Myös jokainen voi itse olla osaltansa tekemässä ehkäisevää päihdetyötä hankkimalla tietoa päihdeongelmista ja niiden ehkäisystä sekä osallistumalla keskusteluun ja toimintaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018)
Samoin kuin ehkäisevä mielenterveystyö, myös ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikkiin ikävaiheisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (2015,26) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevä päihdetyö on osa varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten perustyötä, toimintatapoja ja –kulttuuria. Varhaiskasvatuksen kautta tavoitetaan iso osa alle kouluikäisistä lapsista ja lapsiperheistä. Varhaiskasvatuksen lisäksi neuvolapalvelut ovat tukemassa lasten terveyttä ja turvallista kasvuympäristöä. Varhaiskasvatuksessa ennaltaehkäisevää päihdetyötä on muun muassa yhteisistä käytännöistä sopiminen lapsen suojelemiseksi, jos havaitaan vanhempien ongelmallista päihteiden käyttöä. Tulee huolehtia, että henkilöstöllä on osaamista ja valmiuksia tunnistaa vanhempien ongelmallinen päihteiden käyttö, antaa tukea lapselle sekä ohjata vanhempia palveluihin yhteistyössä neuvolan ja lastensuojelun kanssa. (Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma 2015, 26.) Huolen puheeksi ottamisen apuna voi käyttää esimerkiksi Lapset puheeksi menetelmää (Suomen mielenterveysseura).
Oppilaitostyössä ehkäisevä päihdetyö on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria sekä opetusta ja oppilashuoltoa. Osa ehkäisevää päihdetyötä on suunnitelma, johon on kirjattu päihteidenkäytön ja käyttökokeilujen ehkäiseminen sekä niihin puuttuminen. Kirjatut käytännöt, joihin kuuluvat muun muassa päihdetilanteen seuranta, henkilöstön toimintatavat varhaiseen tunnistamiseen sekä tuen tarjoamiseen, ovat osa päihdehaittoja ehkäisevää toimintakulttuuria. Ehkäisevä päihdetyön tekemiseen oppilaitoksilla on yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa sekä eri järjestöjen. (Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma 2015, 26.) Yksi käytännön esimerkki ehkäisevään päihdetyöhön on Pakka-toimintamalli, jossa painopiste on alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuuteen puuttumisessa. Toimintamallin tavoitteena on kiinnittää huomio tilainteisiin, joissa alkoholi, tupakka ja rahapelit ovat alaikäisten saatavilla sekä tilanteet, joissa alkoholia myydään tai anniskellaan päihtyneille tai alaikäisille. Pakka-toimintaa ovat käytännössä esimerkiksi ikärajaostokokeet sekä asiakasarvioinnit. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.) Osa ehkäisevää päihdetyötä nuorille ovat myös etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta.
Työikäisten osalta ehkäisevää päihdetyötä on työpaikan hoitoonohjaus. Myös eri-ikäisten vapaa-ajan vietossa on hyödynnetty ehkäisevän päihdetyön mahdollisuudet. Työttömyyteen liittyy riski elintapojen muuttumisesta. Työttömällä on oikeus terveystarkastukseen, jossa tulisi huomioida päihteiden ja rahapelaamisen riskit sekä antaa neuvontaa ja ohjata oikeiden palveluiden piiriin. (Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma 2015, 26, 50.)
Jokaisella työpaikalla tulisi olla päihdeohjelma, työpaikan yhteinen sopimus, jonka avulla päihdeongelmia ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Se on parhaimmillaan toimintaohjeen lisäksi tapa rohkaista puhumaan päihdekysymyksistä sekä työyhteisön sitouttaminen toimimaan päihdeasioissa. Päihdeohjelma on osa laadunvalvontaa, työhyvinvointia sekä työsuojelun kehittämistä. (www.huugo.fi)
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on järjestö, joka toimii koko maassa, ja kaiken ikäisten ihmisten parissa, lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Tavoitteena on edistää terveitä elämäntapoja. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ennaltaehkäisee myös rahapelaamiseen liittyviä haittoja. (http://www.ehyt.fi/fi/mita-me-teemme).
Kenelle ehkäisevä päihdetyö kuuluu ja miten sitä tehdään?
Yhteenvetona kaikelle voisi kai sanoa, että uskalletaan puuttua ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä, välitetään ja ollaan kiinnostuneita toisista. Ei anneta virtahepojen lymytä olohuoneen nurkissa. Yksin ei kenenkään tarvitse pärjätä ja muistetaan, että elämä koettelee meitä kaikkia omalla tavallaan.
Materiaalipankki
Alla olevien linkkien kautta löydät eri oppaita ja testejä, joita voi hyödyntää eri ympäristöissä.
Lähteet:
Laki ehkäisevästä päihdetyöstä 523/2015
Sosiaali- ja terveysministeriö: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen. Sosiaali- ja terveysminiseriö, julkaisuja 2015:19.
Suomen mielenterveysseura. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kirjat/lapset-puheeksi-lokikirjat. Luettu 25.11.2018.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/. Luettu 24.11.2018.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyon-menetelmat/verkko-pakka-ehkaisevaan-paihdetyohon. Luettu 25.11.2018.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/keinoja-mielenterveyden-edistamiseen. Luettu 24.11.2018.
Suomen mielenterveysseura. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveysseura/organisaatio-ja-toiminta/strategia/mit%C3%A4-mielenterveys. Luettu 24.11.2018.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/keinoja-mielenterveyden-edistamiseen. Luettu 24.11.2018.
Taija Laajasalo ja Sami Pirkola. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90874/URN_ISBN_978-952-245-686-1.pdf?sequence=1. Luettu 24.11.2018.
Kommentit
Lähetä kommentti