Ahdistuneisuushäiriö

AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖ - mikä se on ja miten sen tunnistaa?

Erilaiset ahdistavat tunteet kuuluvat meidän jokaisen elämään. Ahdistavan tunteen tehtävänä on varoittaa uhkaavista tilanteista. Huolet, pelottavat ja ahdistavat hetket ja kokemukset – niitä on meillä jokaisella joskus. Stressi, suuri työmäärä, jokin pelottava asia, jännittävä tilanne tai suuri elämänmuutos voivat ahdistaa. (Mielenterveystalo)

Eriasteista ahdistuneisuutta ilmenee myös oireena useissa psykiatrisissa sairauksissa ja häiriötiloissa. Kun ahdistuneisuus on luonteeltaan pitkäaikaista ja jatkuvaa, olosuhteisiin nähden liiallista eikä ole toiseen samanaikaiseen psykiatriseen tilaan kuuluva oire (esim.mielialahäiriö, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, traumaperäinen stressihäiriö), kyse saattaa olla yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä saattaa ilmetä samaan aikaan myös muiden psykiatristen häiriöiden tai sairauksien kanssa. (Terveyskirjasto)

Tiesitkö? Ahdistuneisuus miellettiin omaksi sairausluokakseen vasta 1800-luvun loppupuolella. ( http://www.epshp.fi/files/5471/Ahdistuneisuushairiot.pdf )

Ahdistuksen syitä ja oireita 

Nuorten alttius sosiaaliselle paineelle ja itsensä tarkkailulle saattaa aiheuttaa ajoittaista ahdistusta ja pelon tunnetta. Nuori saattaa tuntea olevansa muita huonompi tai erilainen; myös omaan itsenäistymiseen ja omaan pärjäämiseen voi liittyä pelkoa ja ahdistusta. Tällaiset ajoittaiset tuntemukset ovat normaaleja nuoren elämään kuuluvia – tosin niistäkin on tärkeä puhua jonkun läheisen aikuisen kanssa. Jo pelkkä yhteinen keskustelu voi helpottaa oloa.
Ilman syytä alkava voimakas, hallitsematon ja epämääräinen ahdistus on kuitenkin eri asia. Tällainen ahdistus voi olla jatkuvaa, tai se voi ilmetä hetkittäin kohtauksina. Olo voi tuntua hermostuneelta, huolestuneelta, pelokkaalta, ärtyneeltä tai levottomalta. Murheet voivat palata toistuvasti mieleen. Ahdistus voi ilmetä erilaisia kehollisina tuntemuksina; päänsärkynä, sydämentykytyksinä, hikoiluna, vatsakipuina, rintakipuina tai lihasjännityksenä. Pitkään jatkunut ahdistus voi olla kuluttavaa niin henkisesti kuin fyysisesti sekä haitata arkielämää ja heikentää toimintakykyä. (Mielenterveystalo)

Pelokas odotus, ahdistus ja huoli ilmenevät useimpina päivinä ja yhtäjaksoisesti, vähintään kuuden kuukauden ajan. Jatkuvaan ahdistuneisuuteen yhdistyy levottomuuden ja jännittyneisyyden tunne, väsymys, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, vapina, säpsähtely, pahoinvointi, hikoilu, ripuli, hengityksen tai pulssin tihentyminen, lihasjännitys sekä univaikeudet. (Terveyskirjasto)

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä tausta on monitekijäinen, kuten monessa muussa mielenterveyden häiriössä. Tutkimusten mukaan aivojen hermovälittäjäaineet (noradrenaliini, serotoniini ja GABA) toimisivat
osittain virheellisesti. Heikentynyt stressinsieto on taas liitetty hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintahäiriöön.
Kuvantamistutkimuksissa on todettu aivojen rakenteissa aineenvaihdunnallisia muutoksia. Henkilö voi myös valvoa öiseen aikaan enemmän kuin terveet ihmiset. Unen laadun kuvataan olevan kaiken kaikkiaan huonompi. Perinnöllisten tekijöiden lisäksi kielteiset elämäntapahtumat edesauttavat häiriön syntymistä.

Riskitekijöitä häiriön syntyyn on mm.vanhempien puutteellinen huolenpito tai päinvastoin liika ylihuolehtiminen. Usein häiriöstä kärsivillä henkilöillä on myös huono itsetunto, perusturvallisuuden tunteen puute, eroahdistus sekä riippuvuus- ja aggressio-ongelmia. Jotkin lääkeaineet, päihteiden käyttö, liiallinen kahvinjuonti ja tupakointi voi myös aiheuttaa ahdistuneisuutta.
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ahdistus ja huoli ovat henkilön elämäntilanteeseen nähden selvästi liiallisia, itsepäisiä ja jatkuvia. Eräät somaattiset sairaudet voivat oirehtia ahdistuneisuushäiriölle tyypillisellä tavalla. Tällaisia sairauksia ovat mm. sydänsairaudet ja kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta.

Tiesitkö? Mitä useammista asioista henkilö on huolissaan ja mitä enemmän oirekuvaan kuuluvat jatkuva väsymys, levottomuus tai ärtyneisyys, sitä todennäköisemmin kyse ei ole vain ahdistavasta elämäntilanteesta, vaan kyseessä on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. (Terveyskirjasto)

Ahdistuneisuushäiriön seuranta

Yleensä ahdistuneisuushäiriöistä hoidetaan avoterveydenhuollossa. Mahdollisuus hoitohenkilökunnan tukeen tulisi olla niin hoidon aikana kuin sen jälkeenkin. Resurssipula koskee kuitenkin valitettavan usein juuri psykiatrisia potilaita – sen vuoksi pitkäaikaisseuranta voi olla riittämätöntä.


Tiesitkö? Noin 5% ihmisistä kärsii jossain elämänsä vaiheessa yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Yli puolella oireet ovat alkaneet jo lapsena tai murrosiässä, mutta täytyy muistaa, että oirekuva voi alkaa myös aikuisiällä. Oireiden voimakkuus vaihtelee eri henkilöiden välillä, myös samalla henkilöllä oirekuva vuodesta toiseen voi vaihdella. Huomattava osa kertoo kärsineensä oireista läpi
elämänsä. (Terveyskirjasto)

Yleisyys

Noin joka viides kärsii jossain vaiheessa elämäänsä yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Sitä ei kuitenkaan ole
pidetty itsenäisenä sairautena vaan eräänlaisena muiden häiriöiden jäännöstilana. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on yleisempää naisilla ja alle 30-vuotiailla. Se on myös vanhuksilla yleinen häiriö, ja lapsillakin voi esiintyä yleistynyttä tuskaisuutta. (Masennusinfo)

Hyödyllisiä linkkejä, videoita

Ahdistuneisuushäiriötesti https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/GAD-7.aspx

Video : Tietoa yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä https://www.youtube.com/watch?v=c52Ye_0jBb4

Tiededokumentti Ahdistuksen aikakausi, 2014 https://www.youtube.com/watch?v=1HVtYexfd1E&t=409s

Lähteet: 

Mielenterveystalo,https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/ahdistuneisuushairiot.aspx

Terveyskirjasto, https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00555

Hannu Naukkarinen, Ahdistuneisuushäiriöt

Masennus-info , http://masennusinfo.fi