Itsemurha ja sen riskin arviointi

  

Itsemurhat Suomessa

Itsemurhat ovat toiseksi yleisin tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden syy Suomessa. Miehet ovat tehneet itsemurhia huomattavasti enemmän, kuin naiset. Huomioitavaa on, että miesten tekemät itsemurhat ovat jakaantuneet tasaisemmin eri ikäryhmiin, kuin naisilla. Naisten tekemät itsemurhat painottuvat nuoriin, alle 25-vuotiaisiin. Tilastojen mukaan kuitenkin itsemurhan tehneiden keski-ikä on naisilla ja miehillä 49-50-vuotta. Itsemurhien määrä on ollut laskusuhdanteen jälkeen nyt lievässä kasvussa. Tilastot päivittyvät uudelleen viime vuoden 29.12.2017 jälkeen seuraavan kerran 17.12.2018. (Findikaattori 2017.)

Kuinka itsemurhariskin voi tunnistaa?

Ei ole olemassa täysin varmaa tapaa tai keinoa siihen, kuinka itsetuhoisuuden voi ihmisen kohdalla todeta varmaksi. Olemme kaikki uniikkeja, yksilöitä ja toimimme myös hyvin eri tavoin. Ei voi sanoa koskaan varmaksi esimerkiksi sitä, että kaikkien käyttäytymisestä löytyisi samankaltaiset piirteet, kun puhutaan itsemurhan riskistä. On tärkeintä, että mikäli käytöksessä on jotakin vähänkään itsetuhoisuuteen viittaavaa, asiaan reagoidaan heti ja kyseessä olevalle ihmiselle pyritään löytämään, sekä saamaan pikaisesti apua. 

On kuitenkin olemassa muutamia käyttäytymisessä ilmeneviä merkkejä tai piirteitä, mistä mahdollisen itsetuhoisuushakuisuuden voi huomata. Riski on suuri, mikäli ihminen on vetäytyvä tai liikkuu tunnetiloiltaan äärilaidasta toiseen, hän puhuu itse halustaan kuolla, etsii itsensä surmaamiseksi sopivanlaista keinoa, kertoo elämänsä olevan toivotonta ja merkityksetöntä tai hän kertoo tuntevansa itsensä umpikujassa olevaksi. Usein on myös syytä huolestua, kun ihminen kertoo kokevansa suurta kivun tunnetta, olevansa toisille vain pelkkänä taakkana ja samaan aikaan hän lisääntyvässä määrin käyttää myös alkoholia tai lääkkeitä. On myös mahdollista, että itsemurhaa ajatteleva tai suunnitteleva ihminen käyttäytyy ahdistuneen oloisesti, kiihtyneesti tai levottomasti. Hänen unen tarpeensa voi olla suurta, tai hän nukkuu jatkuvasti liian vähän. (Suomen mielenterveysseura 2018.)

Kuinka toimia, mikäli lähellä olevasi kertoo halustaan kuolla?

Ensisijaisen tärkeätä on se, että pysähdyt rauhallisesti ja ajan kanssa kuuntelemaan, mitä hänellä on kerrottavanaan. Usein jo pelkkä toisen ihmisen empaattinen läsnäolo auttaa edes vähän tilanteessa.  Vaikka tilanteessa auttajalla ei mielenterveydellisistä haasteista tai ongelmista olisikaan aiempaa kokemusta tai koulutusta niin sekin riittää, että on ihmiselle oikeasti tilanteessa läsnä. On hyvä muistaa, ettei pyri tuomitsemaan tai moralisoimaan toisen kertomaa ja kokemaa, koska se ei yleensä johda mihinkään, eikä auta ihmistä hänen kokemassaan. Itsetuhoisen ihmisen kohdatessaan on hyvä muistaa lisäksi se, että mikäli auttaja itse tuntee ettei hänestä kuitenkaan ole ollut riittävästi apua avun tarvitsijalle, niin yhteiskunnan tarjoamat mielenterveys- ja kriisipalvelut ovat kaikkien meidän saavutettavissamme.

“ Sä olit perhonen, jonka siivet eivät kauas kantaneet, sä väsyit kylpyhuoneeseen.."       (Apulanta-yhtyeen lyriikkaa kappaleesta Ilona)

Joskus itsemurha voi tulla läheiselle myös täysin yllätyksenä. Ihminen on loppuun saakka tyyni ja rauhallinen, iloinen ja eloisa. Syvällä hänen sisällään on kuitenkin kalvanut jo pidempään ahdistuneisuus, voimattomuus ja pelko. Ihmisellä on voinut olla muiden sitä tietämättä jo pitkään esim. masennusta.  Ihmisen elämässä on voinut olla tilanteestaan johtuen esim. unettomuutta, lisääntynyttä unen tarvetta tai lisääntynyttä alkoholin käyttöä, eikä hän ei ole kertonut itsetuhoisista aikeistaan/ajatuksistaan kenellekään. Hän ei ole kyennyt avautumaan ja kertomaan muille omista tuntemuksistaan tai ajatuksistaan, vaan on käynyt oman sisäisen kamppailunsa yksin, lopulliseen päätökseensä saakka.

Itsemurhaa suunnittelevan läheinen saattaa pohtia tilanteen huomatessaan ja kohdatessaan, uskaltaako itsemurhasta puhua suoraan ääneen asian kanssa kamppailevan kanssa. Puhuminen asiasta on aina turvallisempaa, kuin puhumattomuus. Keskustelun avaus asiasta itsemurhaa suunnittelevan kanssa voi tuntua vaikealta. Mikäli sinulla on noussut huoli toisesta ihmisestä, on hyvä selvittää aluksi mitä hän tuntee. Vaikka et saisikaan aluksi vastausta tai saat vastauksen, että kaikki on hyvin, kannattaa keskustelua kuitenkin silti jatkaa avoimena. Mikäli huomaat seikkoja, joista sinulla nousee huoli toisen itsetuhoisuudesta, kysy rauhallisesti ja selkeästi onko hän ajatellut tai harkinnut itsemurhaa. On tärkeätä (vastasipa ko. ihminen sinulle kysymykseesi miten tahansa), että yritätte yhdessä miettiä ja löytää keinoja, mitkä auttaisivat mahdollisesti helpottamaan hänen pahaa oloaan. On tärkeätä kertoa sinulle nousseesta huolesta myös itsetuhoisen perheelle ja muille läheisille, että myös he tiedostaisivat sen hetkisen tilanteen. (Karila- Hietala, Wahlbeck, Heiskanen, Stengård & Hannukkala, 2014.)

Mikäli sinulle nousee huoli, että joku on akuutissa itsemurhavaarassa tulee sinun varmistaa, ettei hän jäisi tilanteessa yksin. Ympäristöstä tulee poistaa sellaiset välineet, joilla itsemurhan toteuttaminen mahdollistuisi, sekä lisäksi soittaa hätäkeskukseen ja pysyä hänen luonansa, kunnes lisäapu saapuu paikalle. (Karila-Hietala ym., 2014.)

Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi itsemurhariskissä olevan ihmisen kohtaamisessa nousee siis se, että olet vain aidosti ja vilpittömästi läsnä. Kuuntele loppuun saakka, mitä ihmisellä on kerrottavanaan. Ole vierellä. Vaikka osa itsemurhaan päätyneistä ei ole aikeistaan kenellekään kertonutkaan, niin on myös hyvin tyypillistä, että itsemurhaa ajatteleva tai suunnitteleva ihminen kertoo omista huolistaan ja mielen päällä olevista asioista paljon “ns. rivien väleissä” ja usein myös itseään, sekä omaa tarinaansa toistaen. Siitä huolimatta vaikka olisit kuullut saman kertoman jo monta kertaa aikaisemmin pyri etsimään näihin vaikeisiin, hänen elämässään sillä hetkellä vaikuttaviin asioihin uusia näkökulmia ja havahduttamaan itsemurhaa ajatteleva/suunnitteleva löytämään elämästään niitä asioita, jotka auttaisivat häntä vielä jaksaa jatkamaan.

Meidän jokaisen elämä on kaikessa herkkyydessään, heikkoudessaan, hauraudessaan ja satuttavuudessaankin siltikin ainutlaatuinen. Elämä on kaunis, mutta helposti lopullisesti särkyvä asia, jota tulisi suurella rakkaudella ylläpitää ja vaalia.

“ Tule lähelleni, ota kiinni ja hellästi nosta, kevyesti       kannata.. Vaikken haluaisikaan edes jutella..”

TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA & LINKKEJÄ LISÄTIEDON HANKKIMISTA VARTEN:

Kriisipuhelimen päivystävä numero: 010-195 202

(arkisin klo 9.00– 07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä, klo 15.00–07.00).

Kriisikeskus verkossa: www.tukinet.net

Kriisikeskusvastaanotot: mielenterveysseura.fi/kriisikeskusverkosto

Mikäli olet jo menettänyt läheisesi itsemurhan kautta, suosittelemme tutustumaan alla olevien linkkien sisältöön:

https://surunauha.net/   (vertaistukea itsemurhan tehneen läheisille)

https://www.tukinet.net/keskustelu/viesti.tmpl?grp=186;mid=47174   (avoin ryhmä itsemurhan tehneen omaiselle/omaisille)

http://www.theseus.fi/handle/10024/32999 (väitöskirja “Itsemurhan tehneiden henkilöiden läheisten tukeminen itsemurhan jälkeen”)

https://jyu.finna.fi/Record/janet.106239 (väitöskirja "Seurantatutkimus itsemurhan tehneiden henkilöiden puolisoiden selviytymisprosessista")

Alla lisäksi lueteltuna kirjallisuutta, josta voi olla tilanteessasi apua:

Wislöff Fredrik: Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi (Kirjapaja 2004)

Tuomenoja Oili: Kiitos käynnistä, Matti (Compania Comder 2014)

Teinilä Mari: Lopun elämää, itsemurhan tehneiden läheiset kertovat (Kirjapaja 2006)

Peura Eeva & Tervahauta Tarja (toim.): Lapseni on poissa (Kirjapaja 2018)

“ Pimeydeltä älä kysy, mitä mieltä se on auringosta.

Tieltä älä kysy, minne sinun pitäisi mennä.

Kukalta älä kysy, milloin tulee syksy.

Sydämeltäsi kysy vain, vieläkö sitä huvittaisi.”

-Tommy Tabermann-

                      

Lähteet:

Findikaattori 2017. www-dokumentti. https://findikaattori.fi/fi/10. Päivitetty 29.12.2017. Luettu 2018/9/31.

Karila- Hietala, R., Wahlbeck, K., Heiskanen, T. Stengård, E. ja Hannukkala, M. (Toim.) 2014. Mielenterveys elämäntaitona. Mielenterveyden ensiapu 1.  Helsinki. Suomen mielenterveysseura.

Suomen mielenterveysseura 2018. www-dokumentti. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsemurhien-ehk%C3%A4isy/miten-auttaa-itsemurhaa-harkitsevaa. Ei päivitystietoa. Luettu 2018/10/5.